Jos tämä blogi pitäis laittaa johonkin kategoriaan, niin se olis "päiväkirjat." Ei kai tällä muuta virkaa ole. Kunhan höpöttelen mitä mulle ja lähipiirille tapahtuu ja mitä mietin millon mistäkin. Sitä en sitten tiedä, kirjoittelenko vain itselleni, vai lukeeko tätä joku.
Aloitetaan, tai jatketaan, nyt vaikka teemalla motivaatio ja sen puutos. Olen opiskellut kohta 2 vuotta, tai en ehkä opiskellut, pikemminkin ollut koulussa kirjoilla. Varsinkin loppu ja alkuvuosi on masennuksen ja motivaation puutteen aikaa. En tiedä johtuneenko pimeästä, vitamiinin puutteesta, omasta taudista vai niistä kaikista, mutta ei vaan huvita mennä kouluun.
Mies on huolissaan kun tietää etten käy siellä niin usein kuin pitäisi, vaikka toisinaan aina valehtelen, että menen toki kouluun. Siitä kyllä tulee samantien huono omatunto.
Koska tämä ensimmäinen kirjoitus on vähän sellaista taustatietoa muutenkin, niin mainitaanhan sananen päihteistä. Eli parikymppisenä ja etenkin alle sen, tuli käytettyä alkoholia varsin reippaallakin kädellä, iän karttuessa oppi juomaan hallitummin. Nykyisin en käytä alkoholia ollenkaan. Noin puoli vuotta sitten alkoi vain tuntua, ettei enää maistu eikä koko hommassa ole mitään järkeä. Siihen se sitten loppui.
Tupakkaa polttelin on-off meiningillä 6v. ja sekin loppui viime juhannuksena, koska yllätys yllätys, ei mitään järkeä siinäkään.
Viimeaikoina on tullut käytettyä lääkkeitä(rauhoittavat, unilääkkeet), mutta en ole kokenut päihtyväni niistä. Luonnontuotteista sen sijaan pidän satunnaisesti, vaikka osa ystävistäni sen tuomitseekin.
En tarkoituksella halua puolustaa mitään tiettyä päihdettä, kaikkihan ne ovat pahasta. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että kannabis on paljon pienempi paha kuin esim. tupakka ja alkoholi. Käytetäänhän kannabista lääkinnällisiin tarkoituksiinkin(syöpä. ms-tauti).
Tämä riittäköön ensimmäiseksi postaukseksi. Näkymättömiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti