Kävimme eilen äitini luona maalla. Ensisijainen tarkoitus oli etsiä minun vanhoja vaatteita ja tavaroita kirpputorille, josta varasimme pöydän ensikuun puoleen väliin. Löytyihän sieltä kaikkea omaa ja myös siskon vaatteita. Muutaman tunnin aikana kerittiin myös juoda kahvit ja syödä makkarakeitot.
Äidilläni on maalla kaksi koiraa, collie uros ja sekarotuinen narttu. Minä pelastin kaveriltani tuon sekarotuisen. Olen erittäin eläinrakas ja jos ottaisin aina eläimen jonka joku on viemässä piikille tms. niin talossani ei olisi tilaa liikkua. (Kaksi omista kissoistani on muuten pelastettuja).
Tuo sekarotuinen narttu on hyvin äkäinen tapaus vieraita kohtaan. Se juontaa juurensa kesään n. 2-3vuoden päähän, jolloin naapurin ukko kännissä kiusasi koiraa, yritti ajaa pyörällä kohti jne. Sen jälkeen on ollut pakko pitää koira ulkona kiinni, sillä irti ollessaan hyökkää ohikulkijaan kiinni. Näin on muutaman kerran käynyt. Mitään vakavaa ei kenellekään ole käynyt ja olen erittäin onnellinen, että koira on vielä elossa.
Olisin halukas ottamaan koiran meille kokeeksi. Ensimmäisellä kerralla se näykkäsi miestäni, mutta on nyt jo alkanut tottua häneen. Ongelma vaan on kissojen lisäksi se, että koira haukkuu ja se haukkuu paljon. Paras vahtikoira ikinä, mutta muuten keskustan pintaan ehkä huono valinta. Haukkuu nimittäin aina kun joku menee ohi tai jos rapusta kuuluu ääniä jne.
Mutta rakas pieni pallero ja ikävä on kun ei näe tarpeeksi usein.
Tämä päivä on mennyt "koomassa." Nukuin täysin ilman lääkkeitä ensimmäisen kerran varmaan kuukauteen tai kahteen! Erittäin positiivinen ja yllättävä asia. Mies heräsi kuudelta ja oli mennyt katsomaan sarjoja koneeltaan. Minä heräsin yhdeksältä ja mies kuorsasi sohvalla, tietokone auki ja tv-sarja pyörimässä :D Noin on käynyt hyvin usein.
Keittelin hiemat omaperäiset aamukahvit, sillä huomasin että kahvinpuruja oli jäljellä 1 ½ mitallista. Käytin edellistä suodatinpussia ja vanhojen purujen sekaan heitin uudet, ja kaadoin eiliset kahvin jämät vesisäiliöön sekä uutta lisäksi. Ei mitenkään parasta juomaani kahvia, mutta kyllä sitä hädässä joi, eikä edes ällöttänyt :D
Kahvin kanssa katsoin puoli tuotantokautta American dad- sarjaa, johon olen jäänyt koukkuun.
Herättelin miehen yhden aikoihin sohvalta ja hän sanoi, että menee sänkyyn katsomaan sarjoja. Eli siis nukkumaan, minkä kielsin. Avasin hänen koneensa ja katsoin sähköpostini, johon hän kommentoi: älä ole minun koneella kun sotket sen. Ja sotkeminen on siis sitä, että lisään sinne kirjanmerkkejä!
Seuraava kysymys: mikset ole omalla koneella? Lätkäisen miehen koneen kannen kiinni, nousin äkäisenä ylös, potkin miehen pois sohvalta ja avasin oman koneeni.
Mies ei sanonut sanaakaan, katsoi hieman hämmentyneenä ja poistui koneensa kanssa makuuhuoneeseen.
Otin sitten yhden hänen tramalinsa, ärsytykseen. Tramal on siis kohtuullisen vahva kipulääke jolla on unettava vaikutus. Meni puolisen tuntia niin nukahdin sohvalle ja heräsin puoli kuuden maissa,jolloin lähdimme melkein suoraan kauppaan.
Nyt on miehellä vissiin masennuskausi aluillaan. Ainaki äsken kuului kommentteja tyyliin: paljon minusta on sinulle hyötyä täällä ja muuta.. Ensimmäisellä kerralla syytin itseäni kun jutut oli sitä luokkaa, etten halua herätä enää ikinä. Itkin ja paiskoin ovia.
Selvittyään pahimman yli mies selitti, että kaksisuuntainen mielialahäiriö on juuri sellainen, eikä masennus ole missään nimessä minun syytä. Kieltämättä tunsin itseni silloin todella surkeaksi ja avuttomaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti